Avoimeen lähdekoodiin perustuva lohkoketjuteknologia sai ensimmäisen sitä hyödyntävän valuuttansa vuonna 2008, joka tosin julkistettiin vasta seuraavana vuonna kaikkien saataville. Kryptovaluuttoja on nykyään yli 5000. Kryptovaluuttojen laillisuus vaihtelee. Useassa maassa kryptovaluutat ovat laillisia ja toisaalta, osassa maita ei vieläkään ole noteerattu kryptovaluuttoja laittomiksi, eikä lainsäädäntö ole vielä päivittynyt suuntaan tai toiseen. Kiina totesi kaiken kryptoilla tehtävän kaupankäynnin ja omistuksen laittomaksi vuonna 2021. Syynä tähän on Kiinan kansallinen digivaluuttaan panostava ohjelma, jolla halutaan syrjäyttää olemassa olevat kryptot ja paikata ne omalla digitaalisessa kolikolla.
Myös digieurot ovat tulossa kovaa vauhtia Euroopan Unionin keskuspankin mukaan. Britanniassa on perustettu työryhmä hanketta kehittämään, mutta ihan vielä ei kannata pidättää hengitystä asian kanssa. Kryptovaluuttojen ideologialle on ominaista, ettei arvoa säätelee mikään yksittäinen taho. Keskuspankit eivät luonnollisesti ajatuksesta pidä. Ne ovat kuitenkin huomanneet kasvavan volyymin mikä kryptopörssissä liikkuu, ja haluavat päästä tästä osalliseksi. Jos trendi jatkuu nykyisen kaltaisena, keskuspankit saattavat olla uhattuna. Siksi digivaluuttaan on päästävä mukaan, mutta aika näyttää kuka keskuspankeista ottaa ensimmäisen askeleen.
Vaikka kryptojen treidauksella on edelleen hieman klondykemainen leima ja sitä pidetään villinä ja riskisenä, verotulojen määrä kasvaa jatkuvasti valtion kassaan kryptojen myynnistä saatavista tuloista. On helppo ymmärtää, että ostohinnasta vähennetty myyntihinta on verotettavaa tuloa vähennysten jälkeen. Tästä yleensä on myös vaivatonta toimittaa verottajalle tosite lataamalla se omasta kryptolompakosta. Mutta moni ei hoksaa sitä tosiasiaa, että jokainen kerta kun kryptovaluutalla tehdään ostoksia, siitä tulisi myös ilmoittaa verottajalle. Arvon vaihtelu on viime vuosina ollut niin volatiilia, että verokarhu on vaatinut jopa valuutan käytön pääomatuloverotuksen piiriin. Verotettava summa määräytyy ostohetken mukaisen louhintahinnan perusteella ja sitä verrataan hintaan, jolla kryptot olivat alunperin hankittu. Jos kokonaissumma mikä ostoon on käytetty, on hankittu useammassa erässä, jokainen erä lasketaan erikseen ja verotetaan sen arvon vaihtelun mukaisesti. Kryptovaluutalla tienatut tulot verotetaan 30 prosentin kannan mukaan 30 000 euroon saakka ja siitä ylöspäin veroprosentiksi vakiintuu 34. Vastaavasti kryptovaluutan louhinnasta saadut tulot verotetaan ansiotuloina. Aivan kuten osakkeiden kanssa, myös kryptopörssissä aiheutuneet kulut ovat verovähennyskelpoisia.
Yhä useampi kauppapaikka verkossa hyväksyy yleisimmät kryptovaluutat maksuvälineiksi. Myös moni netticasino on haistanut kryptobuumin, ja pelialallekin on syntynyt huima määrä kryptokasinoita. Useimmat niistä ottavat vastaan Bitcoinin lisäksi Ethereumia, Litecoinia, Dogecoinia ja Ripplea. Virtuaalivaluuttaa ostetaan ensin kryptopörssistä. Palvelun mahdollistavia toimijoita on useita. Yksi niistä on suomalainen Coinmotion, joka tarjoaa alustan myynnille, ostolle ja kryptojen säilytyspalvelulle. Ensin tehdään talletus omalta pankkitililtä tai luottokortilta palveluntarjoajan hallinnoimalle kryptotilille. Kun varat on siirretty voidaan alkaa käymään kauppaan kryptovaluutoilla, eli ostaa, myydä tai vaihtaa niitä. Kun valuuttaa halutaan käyttää, kryptolompakon oma osoite jaetaan myyjän lompakkoon ja varat siirtyvät lohkoketjun avulla. Siirto varmistetaan nodejen avulla, jotka todentavat tapahtuman. Kaikki kryptoilla tehtävät ostokset tallentuvat julkisesti nähtäville verkkoon. Ainoastaan myyjän ja ostajan tiedot säilyvät anonymiteetin suojassa.
Kryptovaluutoissa on eroja. Osa digivaluuttojen ominaisuuksista ei välttämättä palvele kaikkien tarpeita. Kryptojen siirtelyyn käytetty aika on yksi kriteeri, mitä etenkin useasti niitä käyttävät käyttäjät pitävät tärkeänä. Bitcoinia on kritisoitu rahansiirtojen hitaudesta ja myös ympäristöä rasittavista tekijöistä. Litecoin on Bitcoinin pikkusisko ja sen toiminta on samankaltainen, mutta siirrot ovat huomattavasti kevyempiä ja nopeampia. Toiset digikolikot ovat suojatumpia kuin toiset ja myös rahansiirtojen kalleus vaihtelee. On siis useita eri tekijöitä, joita tulee ottaa huomioon ennen kuin päättää alkaa ostoksille kryptohousut jalassa.
